Neahttasaji gos sáhtát searvat gávcci čuođi fenomena mat dahket Ruoŧa kultuvrrakanona
Girjjálašvuohta 1839:s minuvttas mii gullá “skándálaš” ovdamearkan. Sara Videbeck ja seržánt Albert geahččalit eallima nu ahte eai manná olggobealde hearggi. Čájeha čielggasvuođa mii joavkkoda áiggi moraala ja nissonolbmuin earenoamážit ekonomalaš bissova. Girji hástala válddiid ja lea otná lohkkojuvvon ovddit feminisma klassihkalažžan.
August Strindberg bokta guokte čoakkáldaga (1884 – 1886) mas čilgejuvvo ovttasbuktin ja stuorát barggut náittosat Stockholm:s eallimis. Girjjit hástalit relihkki ja gielaid rollaid, ja geatnegahtti nuppi geažil “blasfemiija”. Dárkkis psykologiija ja sosiála kritihkka čájehit heajosvuođa go fasádat loccejuvvojit.
Selma Lagerlöf girjjálašvuohta 1891:s, mas myhtat, eatnamiin ja hertton dovddut gávdnojit ovttain. Čájeha vuoigatvuođa lagas realisttalaš ja máinnálaš, ja fállá áššit geažil duškke, beroštus ja máhcánan. Girji lei seamma áiggi stuora suohkan ja bohtii bivnnuslagan Nobel-bálkkašupmái.
Vuosttaš stuorra girji sámegillii ja sápmelaččaid iežas čállán. Čilge barggut, sirdit ja beaivválaš dieđuid Sápmis iežas jiena bokte. Lea seamma áiggi ethnografiija, girjjálašvuohta ja kultuvrra historjá. Lei vuosttaš girji mii čájeha sápmelaččaid dieđu ja dán áiggi modernisma.
Girji dystopiija birra “duođaštus-séruma” mii dagaha priváhta olles čielggas stáhtii. Karin Boye geahččala ballu ja háhkki, lojaaliija ja duođaštus technokratalaš reálitehta siste. Giela lea intima ja existensiála, ja čilge liberašvuođa árvo. Girji gárvvistahttu ovtta čuovvovaš girjjálašvuođain scifi kanon:s.
Fámolaš ja gullevaš nieida mii viežžá olbmuihii ođđa diktit ja searvá suohkan. Girjjit addet ođđa energiija mánáidgirjjálašvuhtii ja ovddidit liberaš perspektiivva válldiin. Giela lea čuovgalaš ja čoavdda dramaturgalaš, ja dáid girjjálašvuođa eallin lea makkárge globála fenomena.
Epos mii čilge dáid Småland olbmuid geat sirdejit bálvvoheapmái gohtii “amerihkalaš niehku”. Vilhelm Moberg čađa guorahallama ja heivvolaš dramatihkka ovdii. Geahččala miehtá sirdit, iskat ja dignitehta. Girji suorgá suohkana ja lea maid adapterejuvvon filmmas ja teáhteris.
Serie semi-autobiográfalaš mánáidbirra ja romaniid ruovttoluotta birra. Čájeha mánáid jienaid ja čilge diskriminašuvnna. Čielggas ja álgoheapmi giela čilge skuovllain ja sosiála diskusšuvnnas. Lea dál vuoigat girjjálašvuohta ja oahpahus-klassihkka.
Becka-serii hálddašeapmi, gos politiija-romána ja sosiála kritihkka doibmet ovttain. Čájeha vállda, válddi ja olbmuid luohttevašvuođa gaskavuođa. Realisttalaš stíla, čielggas ságastallamat ja politihkka álgoheapmi. Vuosttaš girji mii láhká “Nordic noir”.
Čoakkáldat divttaid nuppástaga, barokkas ja Ruoŧa modernisma gitta. Čájeha movttiid, ritmma ja álgoheapmi guorahallan áiggiid siste. Unna muhto njálgga divttat leat golbma dehálaš dan lusa ahte jurddašit stuorát girjjálašvuhtii. Lea ovttas lohkamuš ja kollektiiva muitu.
Boahtte áigge máilmmis oidnojit lohpiid lohkat mii galget čuovvolit, muhto dása lea máŋgačujuhus: mállasat mátkkoštet bibaliid muitalusaid, čuoigat morála ja árgabeaivvi biebmuid. Albretus Pictor bargobierggu álbmogis vižžojuvvo; juoga buoremus válljejuvvon čađa davviriikkalaš girkku mállasvuoda.
Dása čohkkejit Ruoŧa ovttasáiggi vielgat – gonagasat, kultuvrrasuorggit ja servodaga ráhkisolmmošat. Portráhtat čájehit mo váldi, árgabeaivvi dáhtut ja identitehta leat almmuhaččat áiggiid čađa. Lossu arkitektuvra ja siskkobealat jearrat geas lea válddi jietna.
Dán barokkbárdnasiin čilgejeaddji čájeha iežaset bahččojuvvon searvvi: čuvggát, čuovgat ja symbolat doaimmahit válddi máinnalaš giela. Bargu čájeha mo iežá-portráhta sáhttá leat seamma áiggi čuovvu ja jáhkkihisvuođa ođđa ovdaneapmi.
Barokkas ja rokoko–lossu mii lea stuorra ritualaš čuovggaid guvlui gávpogis. Olbmot ja ruovttoluotta čuvvot čadnan geatnegas dán bealde. Arkitektuvra čohkkeha olggobealde máilbmái, muhto geavahat Ruoŧa birasovdnii.
Govat mii lea ristin čalmmolaš barggu, neolbmiid ságat ja guovlu. Reality ja symbolisma gávdnat geardduhit; čuoigat ja liikolašvuohta bivdet scena masa lea fámu ja sajádat. Dát lea okta álbmogis dovdomearra “ruoŧa geassi eahket”.
Ruovttoluotta mii šaddai vuoigŋalaš mearračárvái ođđa lági: čuvggát, ivdni ja árgabeaivvi estetihkka. Karin ja Carl Larsson čohkket duodji, govat ja saji plánejuvvon olles girjjálašvuođas; siđat lea demokrahtalaš čáppašvuohta bearraša ja návddašupmi várás.
Ovttasbargu gos bahččojuvvon špirituála diehtu ja mállálaš giela vuodjot ovtta lági. Seagahusat ja ivdniid geavaheapmi oidno goas áigodat ovdalčállon modernisma. Bargu guorahallá girjjálaš historjjá ja mo mii čielggadit seammalágán ii-ođđaid.
Govačoakkáldat mas eatni oažžu jiena ja liikká. Áigodat ja meahcceálbmogat doaimmahit oktan; Beskow:a giela lea pedagogalaš ja divttalaš seammalágán. Dát leat mánáide govat mat leat hábmen maŋemuš buohkaide.
Romantiihkalaš mearrádus mii čohkkeha gaskkas historjjálaš doalvut ja ođđa bargobihtát. Alit Sála ja Golli Sála leat Nobeala bearraša rituala. Olggobealde volumat ballat gáddi, báikki ja gávpoga siluhta gaskkas.
Kolláš, speallu ja politihkka gávdnat moadde sisttisdoalu siste. Fahlström máilmmiin lea Pop–estetihkka ja speallunmetoda mii hástala oaivvildemiid. Lea sáhttá lohkkojuvvot ekonomiija, heapmevuođa ja propaganda máŋggabealat máđin.
Barokkbéhtošruoktu mas unna moadde beliid movttásat geavahuvvojit, ranska- ja itália-stiillaide hálddašit. Dat šaddai jietnaemblážen gonagasritualaide ja ruoŧa ávvudeapmái. Roman musihkka ballá čoahkásaš govaheapmái, elegánsii ja teáhterlaš energiijaide.
Árvvoštallama ja beaivválaš mánáidlåvlut mat leat ráhkadan máŋgga buolvvaid ruovttuin ja skuovllain. Tegnér sevnnida oanehisvuođa ja musihkkalaš fiinna mii dahká låvloot gávdnon. Teaksta leat álki muitalit ja čohkkejit mánáid ja rávisolbmuid.
Orkesterlaš ávvudeapmi gos árbbolaš låvlut šaddet symfoniijalaš hámiide. Musihkka lokte dánsa ja lyrihkka gaskkas čielggas instrumenterejuvvon. Lea okta árvvoštallame beakkánasat orkestračujuhusas, ja čilge geassi eahket ruovttoluotta jietnan.
Fiddnjára árbevierru Dálarnas: čuovvovaččaš ornamentašuvnnat, rittma ja báikkálaš giella. Árgabeaivvi čuojahusat doalvet luođiidlávki ja fraseeringa boahtte buolvvaide. Arbbi sáddejupmi lea šaddan dán luođiide ja praktihkii.
Guokte låvlut mas sápmelaš jiena ja sirdojuvvon čoalbmi šaddet divttalaš dáhpáhusaide. Teaksta leaba fárret, gelbbolašvuohta ja eatnama ritmma birra; musihkka čatná árbevirolaš ja áigeguovdálaš máilbmi oktii.
Guokte visot gos ivnnit ja doarjagovat váldet olgoriikaide ja mearrahistoriijaide. Låvlut leat álki geahččalit, muhto teakstat guođđet čáppagirjjálaš jurddašumiid ja hávskiid. Taube jiena mearridii ruovttoluotta geassi ja mátkkošteami jietnadaga.
Lyrihkalaš čoakkáldat recitasjona, gova- ja orkesterii Gullberg divttaga vuođul. Musihkka lea áddejuvvon muhto árkkalaš, ráhkada beaivválaš bodnasa teavstta várás. Girji lea klássihkka mii čuojahuvvo álbmot- ja profesjojnála gožžain.
Futurisálaš opera mii čuovvola Martinson ruovttoluotta sárgga birra — dušši, teknologiija ja verlies. Elektroniihat ja ođđa orkestervuođđu ráhkadit ođđa davviriikka jietnama. Premiere lei riikkaidgaskasaš hállan.
Árbbolaš låvlut čuojahuvvojit duođaid, govaheapmái ja čoavdda pianojazza bokte. Jietna lea doalvut, muhto čađahit olbmočiegus jietnadaga; albmá lea mearriduvvon davviriikka jazz–estetiihka álggus.
Oktage moaddegaskaš symfoniija mii čuovvola orkestrra go skábman ja čuovgga gaskkas molsa. Pettersson čállá existensiála váikkuhusaiguin ja čuovvovaččaš ritmmaiguin; bargu lei su riikkaidgaskasaš álggu ja liikká geahččala olbmuid otnážii.
Uniikka 1700 – logu teáhter mii gávdnuge dálá gožžain ruovttoluotta lavabievddežiid ja čalmmustahtti scenografiija. Barokkalaš estetihkka gávdno gos musihkka, čuovga ja illužuvdna giddogahttet oktii. Teáhter lea historjjálaš geardduheapmi lobála ja publikká ovdamearkkaid várás – rovvenas, bargansaji ja riikkaidgaskasaš ruoktu dáiddaide.
Politihkalaš čuojahat 1890 – logus mii muitala bargiideapmina Sundsvallas. Teáhter šattai forum mas geahččaliiga ođđa jurdagiid luohkái, dorvvui ja sosiála rievdadeami birra. Čuojahat čatnii báikkálaš geatnegaslašvuođaid Eurohpá bargiidoalu haga ja addái jiena rievdadeami vuostá.
Strindberg doallá “niegga–logihkka” stádjii: áigi ja báikki sirdit, govat čohkkejit oktii. Girji rihkká realisttalaš gáibádusaid ja almmuha modernisttalaš teáhtergiela. Čállin lea seamma áiggi divttalaš, psykologiijalaš ja metafysihkalaš. Bargu lea váikkuhan máŋga režisššoriidda ja ođđa čállinvuogáidda Eurohpás.
Ovdáneaddji čoavddásfilbma gos “dobbela čuoiggehusat” bidjet eallin iišii – spirihtalaš lági. Máinnas birra duškke, beroštus ja máhcánan sámi “čalbmi albmasa” davviriikkas. Sjöström ráhkada vuolláslaš psykologiijalaš boles divttalaš čuoggáhanan. Filbma lea ávdnasuorggi Ruoŧa ja máilmmifilbma historjjás.
Hávggaš Kárl Gerhard kábarea-låvlut mii hástala fasisma ja almmolaš doallameahttunvuođa. Čájeha ahte digaštallan sáhttá leat seamma áiggi návddašlaš ja politihkalaš cojuhuvvon. Ritmmat, rímmaid ja mieldečállin šierastit kritihkka unnimus biddjagiin – kultuvrra moraalaš stegga mearkkašupmi.
Cullberg čuožžula Strindberg psykologiijalaš drama čuohppanbargguid ja lihkuide. Luohkkálašvuohta, sohkabealat ja háhkki čilgejuvvojit ođđa teáhter–dánsii mas lea ruhta ja čalbmiid fámu. Musihkkalášvuohta ja scenografiija dohkkehit rollaid ja váldinmihtuid rievdan. Bargu almmuhii seammás voimmaš Ruoŧa dánsa maŋŋel 1950 – logu.
Čápmis deaivat Ipmila báikki siste šákšatborddas ja jearrá mearkkašumi, čiehkadusa ja oskkoldaga. Govat leat ikona: mearrasirdda, prosesšuvdna ja spealu dan maid ii sáhte luoitit. Bergman soaitá gáddi áiggi áigegielaidda: middelálda allegoriija ja otná existensiála filosofiija. Filbma mearridii máilmmis mo Ruoŧa filbma čájáhus dovddojuvvo.
Intiima dokumentára 1960 – logu Stockholm: nuoraid, friija, roasamus ja ohcat. Filbma álggaha trilogija mii váikkuha luohkkás, gárrenohcamiin ja álbmuid árjjalašvuođa hástalemiin. Kámera lea čuoggá ja lagus, addá jiena gávpogis seamma beale olbmuidda. Lea čuovvolaš buvttadeapmi Ruoŧa dokumentárateáhteris.
Populárahkki farsá mas fiinna tempo ja sániid speallu doalvut stádjii. Čájeha mo fársa doaimmaha ritmma, boasttuvuođaid ja heivvolaš speallamiid bokte. Poppe dagai rolla áddejumiin publikkás. Dát lea oassi Ruoŧa stádje–návddašupmái.
Ovdáneaddji mánáidteáhter mii doaivá gáibádusaid mánáidid birra duohta dovddus. Čuojahat rahpá ođđa lágaid čájehit sirremiid, doallamii ja lihkui. Unga Klara ráhkadii vuoigŋalaš mearrádusa guorahallat nuorra publikkain. Dat lea Ruoŧa mánáidteáhtera riikkaidgaskasaš dovddu.
14. áigodat girji gos Boares Birgitta čálá almmolaš niegut ja Ipmila dieđáhusaid. Girji váikkuha relihkalaš ja politihkalaš eallimii Eurohpás ja dagaha fatnasa su bieđganassan. Čájeha middelálda spirituality ja nissonolmma geat háhkat almmolaš sáni.
Olaus Magnus girji (1555) čilge Davviriikka servodagaid, luonddu ja árbevieruid. Govat ja gohččumat addet Eurohpái vuosttaš olles gova Davviriikkas. Fakta ja máinnus leat oktii, ja girji šaddá čuovvolaš gáldu dán máilbmái.
Ruoŧa gonagas Kristina (1626 – 1689) muitala iežas eallima maŋŋil go galgá luopmušit stáhtas. Čállin lea seammalágán iešlohkan ja filosofalaš jurddašeapmi; čájeha gonagasa geat háhkat gillii, váldi ja relihkka árbevieruid.
Carl von Linné girji 1732 mátkis Lábbaid čilge dieđuid botanihkas ja zoologihkas, ja maiddái Sápmi eallima. Mátkkelogut čohkkejit dieđalaš geahččaleami ja iešlaš árvvoštallamiid. Leat vuosttaš lohkamuš botanihkkas ja ethnografiijas.
Emanuel Swedenborg girji (1743 – 1744) mii čoahkkin nieguid ja spiritualalaš vásáhusaid muohtageasse áiggi. Čállin čájeha mo diehtolaš čálli molsa visionára- ja mystihkkalaš olbmuidii. Unna muhto dehálaš dokumeanta sielalaš rievdadeamis.
Viktor Rydberg (1887) čoagganii noaide- ja ipmárdusságaid Davviriikkas ja ráhkadii ovttas kosmologiija maid galggašedje. Čállin geahččalii gálduid ja fáttaid ja dagai boares ja ođđa gielladoaimma oktasašvuođa. Váikkuha skuovllain, almmolaš kultuvrras ja dutkamusas.
Carl Grimberg stuorra historjá (1913 – 1959) muitala Ruoŧa historjjá almmolaš lohkkiide. Jurddašeapmi čohkkeha anekdohtaid ja oahppoplána, ja lokte almmolaš geavatlaš historjá ovdii. Loahpaš girji lea ollu ráhkaduvvon muhto maiddái kritihkerejuvvon.
Ellen Key girji (1900) mii bidjá mánáid dárbbu ja ovddideami servodaga váile. Son hástalai mánáidvuoigatvuođaide, ovdáneami oahpahusas ja fuomášupmái bearrašis. Girji dagai stuorra váikkuhusaid oahpahus- ja sosiála rievdadeamii riikkain.
Alva ja Gunnar Myrdal girji (1934) dutká Ruoŧa olbmojuolggadusa ja unnit riegádanloguid. Sii bohtet ovdan ođđa doaibmabijuid bearraša doarjamiin: giđa, mánáidhoavda ja seamma árvo nisson/álbmot. Váikkuha stuorra oahpahus- ja servodatpolitihkkii.
Dag Hammarskjöld maŋŋilčállon dagbok mas leat iežas jurddašit, spiritualalaš meditátiuvnnat ja divttalaš hástalusat. Čájeha ovtta UN-sekretára sisa-vuoimmiid ja lea odne klassihkka spiritualalaš girjjálašvuhtis.
Ovddit riikkaláhkaid oktavuođas Ruoŧas, čoahkkin golmma áiggi gaskkas 1300 – logus. Son riggádii ovddit fylkkaláhkaid ja dagai ovtta riikkalága. Lágas lea árvo biebmuid, árvuheapmái ja rihkkumiid birra – vuosttaš suohkan deike ođđa riikka-láhkii.
Vuosttaš olles riikkaláhka mas leat gávdnat civila, kriminála ja proseassa-lágat. Čálii ja almmuhi 1736, ja son lei ođđa hástalus Ruoŧa láhkadutkamušii. Váikkuha gaskaidgaskasaččat gitta maŋimuš áiggái.
Vuosttaš konstitušuvdna-láhka máilmmis mii dagai vuoigatvuođa čállindibmái ja almmolaš dokumeanttaide. Čálii ja almmuhi 1766, ja son dagai stuorra váikkuhusaid demokratiijii ja čielggadeamiide. Geargat gáibidadagaid ja stipehtet diskusšuvnna.
Prinsihkka mii geahččala ahte almmolaš dokumeanttat galget leat almmolaččat buot olbmuide. Lea bálggis 1766 čálliindibmolaš lágaide, ja lea ávdnasuorggi demokratiija čielggadeamis ja respekta olbmo-oadjebasvuođa. Son dagai vejolašvuođa láhkadoaimmaide máilmmis.
Maŋŋil 1809 krisisa, Ruoŧa vuoitii ođđa Regeringsform mii riggádii válddi gonaga, ráđđehusa ja dáhkadalašgieđahalliid gaskkas. Dat loahpahii absolutisma ja duhkadii ođđa válddivuogi. Lágas lea váikkuhus gitta čuođi jagi.
Rættegoahtinbálkka mii nanná suorgidit suddjen, mearkkašumiid ja proseassa. Dan ođđa veršuvdna (1942/1948) riggádii ovddidit dán árbevirolaš lága ja lea dál dehálaš suorgiduvvon láhkadoaimma.
Eurohpalaš konventa (1950) mat almmuhuvvo, ja Ruoŧa dagai suddu 1990 – logus. Son nanna persovnnalaš vuoigatvuođaid ja addá vejolašvuođa searvat Strasbourg:ii. Lea buorre lagas olbmo-oadjebasvuođa gitta Eurohpás.
Kriminála bálkka (1965) mii definiee rihkkumiid ja bálkkaid. Čájeha ođđa justišša ja rehabilitašuvnna árvvoštallamiid, ja heive buoremusaid dušše gaskkas. Dás ožžot ođđa hástalusat: birasrikku ja cyber-rikkumiid.
Dálá konstitušuvdna (1974) nanna parlameantalaš demokratiija, ja čilge gonaga rolla ceremonielaš. Vuosttaš gilkoráhkkan riikkaođđa konstitušuvnnaid birra.
Álbmot riekti meahcái: bargat, bivdit ja golahit meahccái muhto duhtat eatnama ja eará olbmuin. Lea seamma áiggi kultuvrralaš árbi ja praktihkalaš láhka, ja čájeha Ruoŧa olbmuiid gaskavuođa eatnamii.
Middelálda girkku Västergötlanddas, mat árbevirolaččat ja árbečoakkáldagain čohkkejuvvojit Olof Skötkonung baptisma bokte (guovdageardán 1000). Románska arkitektuvra ja historjjálaš lággonat dagahit dán báikki mearriduvvon čuovvolaččat kristtalašvuođa muitui Ruoŧas.
Vadstena klosttar lea 1300 – logus ráhkaduvvon Boares Birgitta buriid bokte; šaddai Bridgettin-ordena eanasisttádat ja Eurohpá spirituála guovddáš. Dál lea pilgrim– ja kulturmuitto báike.
Middelálda astronomalaš áigi-girdi (suohkan 1425) Lund girkus, mas liturgia ja diehtadieđu soaitát oktii. Mekánismmat, ikonografiija ja áigegielat ráhkadit girkus sis Fássta máilbmái.
1695 lohkámus luterlaš psalmbok mii heivvoda laktán ja devvošuun. Čájeha giela- ja liturgalaš rievdadusaid maŋŋel reformášuvnna ja ovddida oktasaš låvluid Ruoŧas.
Vuosttaš ollislaš ruoŧagiel Bibel (1541) mii lei dehálaš ruovttoluotta reformášuvdnii. Girji normere giela ja geavahii girječála ja diehtolašvuođa; váikkuha relihkkii, kultuvrrii ja lohkamiidda.
1726 konventikkelplakáhta giddogas girkku olggobealde čoahkkin; dáhkájuvvui ovttasvuođa várás muhto čiegašii relihkalaš fridna gitta 1858. Čájeha válddi ja sisa sohkabealat vuostáhus gaska.
Vuosttaš synagoga Ruoŧas (1780 – logu) Marstrandis, friddjaváldis. Mearridii ođđa ideáid birra toleránssas ja unna joddešvuođas juvddiid olbmuide. Eambbo áigái ii leamaš, muhto lea historjjálaš mearkkašupmi eará relihkkiid gaskkas.
Carl Boberg divttas (1885) mii lassedohkii máilbmái; eŋgelasgiel versuvdna «How Great Thou Art» šaddai beroštuvvon stuorra artisttaid čuojahan bokte. Lea ovtta čuovvovaš psalmiid mat čuojahuvvojit maid otnážii.
1958 Ruoŧa girku rabii preasta hálddašeami nissui, maŋŋel guhkes diskusšuvnnaid sohkii, teologiija ja árbevieruid birra. Rievdadan rievdadii girkku eallima ja lei mearkkašahtti stega sosiála historjjás.
Ingmar Bergman filbma (1963) mii dissectere čiehkat, roaŋgga ja čuovvovaš bálvalusa unna girku-joavkkus. Čuoggáhan ja čoavdda áktásaš luoikkama; teologiija gárvvis seammalágán existensiála vásáhusin. Lea árgabeaivvi čuovvovaš čuoggádus Bergmani spiritualalaš guorahallanain.
Gaskkal máilmmis deháleamos koppáravuovdit máŋga áiggi, mii dohppe Ruoŧa ekonomii. 1600 – logus addii stuorra oasi Eurohpá birras. Otná beaivvi Falun koppáravuovdi lea UNESCO máilmmi árbbis – industrii- ja kultuvrárbbi ovttastahttin.
Álggojuvvon 1668:s, lea máilmmis boaresin gitta ráđđeviessu-bánki. Son čáliha skihppáriid, doallá ekonomalaš sihkkaritvuođa ja jođiha monetáralaš politihkka. Merke iešguđetgearvvái Ruoŧa finanšálaš ođasmahttimmii.
1700 – logu rievdadan mii čohkká ovttii sirremusat meahccegoddain ja boazodoalus, nu ahte orohagat šaddet eanet árvvoštallamat ja doaimmaheamit – vuođđu ođđa áiggi biebmubargiide ja agrikulturii.
1864 rievdadan guđegeažis čohkkái: gielddut guorosáddejuvvojedje ja válljenfriddjavuohta válljejuvvui. Ruoŧa manai industrii–ođasmahttimii dainna, ja earálágan sihkkaritvuođanormat ja hálddašeamit galge buohccodit bargodillái.
Bargovuohki čuoggáduvvon gávpogis, gos báikkálaš teksaillut ovttastuvvojedje áiggi mielde. Otnážii historjjálaš byggingat leat museat, universitehtat ja fitnodat – árbbis ja ođasmahttimis ovttastahtton gávpogis.
Ruoŧa stuorimus elektrihkkalaš gáldu (1952) Lulejoga alde – válljejuvvon goappašuvvon moderniserema maŋŋel sohkii. Dat doalvá luonddu resurssaid industriijaide ja álbmotbálvalussii ja sátnejuvvo ge biellodis ja birasbirrasiin.
1913:s bealušteaddji rievdadan mii ráhkadii riikka penšuvnna – sihkkartat boarráseappuid várás ja lea álbmotbálvalusa stáđđi Ruoŧas.
1938 bargiidlihttu ja fitnodagaid gaskkas soahkásat mat ráhkadedje guhkkin áigge ovttasbarggu. Deaddilivččii “ruoŧa modella”: soahkkin ja dárbbašlaš deavddagat oktan njuolga ságastallamiin.
Ingvar Kamprad álggahii 1943:s; IKEA molssa mearrádusa gitta: fiidnavuođa geažil čáppedutkan ja logistihkka. Vuosttaš rámbuvra Älmhult:s lea symbola válljenbarggu ja “čáppa design buohkaide”.
1971 rievdadan vádjolaš máksima – náitalit galget máksit iežaset máksima. Dat nanne nissonolbmuid ekonomalaš diehtolašvuođa ja ođasmahttai bearraša- ja máksipolitihkka.
Ruoŧas 1720 – logu álggus geahččaleamen steam-mašiidna – oskkaldasvuohta technologii fámui. Plánat ja máhtto levvehii ja šaddet ođđa geahččalanat; árbi lea sihke praktihkalaš mekanihkkas ja jurddašeamis.
Carl von Linné girji (1735) almmuha ovttaidnamii námmadahusa ja seammahatmetoda luonddu čoahkkádussii. Dan prinsipiat leat otná beaivvi ge vuođđu biologii ja dánádaga klassifikasjovnnain.
Vuorká mii álggahuvvui 1756 čoahkkalit ja analysehit álbmogálbmogiid dieđuid; árvvoštallojuvvo okta árrana riikka statistikavuorkkain. Dagai vuođđu demografiijii ja sosiála statistihkii.
Kakelugn galgá searvat go gierdat čielggit suollániid ja čuovvovaččašit báhkka – geažis bohccoduššas ja ivdneservodagas. Šaddai ruoŧa ruovttoluotta symbola ja ovddit energija-effektiv designa.
Parlamentára ombuds mii álggahuvvui 1809:s; geavaha váldi geahčadit stáhta hálddahusaid ja válddiid ja suodjalit olbmo vuoigatvuođaid. Dát modell levvii máŋggaide riikkaide maŋŋá.
1832 ráhkaduvvon kanála mii čatná Baltihkka- ja Davviárbmáeaiggáda oktii skálamiin ja siskkáldas čázadagaid bokte. Stuorra teknalaš buvttadeapmi mii rievdadii neavttárvuođa ja fárusvuođa – dál kultuvrárbbi.
Alfred Nobel vuolde almmuhuvvon bálkkašupmiid (1901 rájes) mas gávdnojit diehto-, divttalaš- ja ráfiidbarggu beroštumiid. Leat otná maid ovttamahtti máilmmi dehálaš ovddasvástádusat.
Sven Wingqvist 1907 ráhkadii ieš-heivehahtti sfäärralaš gárri mii dagai SKF ovddasvástádusa – manin lassiideapmi mehanihkkii: unnit bivnnus ja stuorát sihkkaritvuohta.
Saab 37 Viggen bođii doaimma 1970 – logus – oidnojuvvo ovddanbuktus davviriikka aero-nautihkas ja riikka defensiijas. Šaddai teknalaš symbola gaskaiddeaivvada.
1974 Ruoŧa almmuhii bálkagiid mii sáhttá juogejuvvot ovtta bearrašaid gaskkas – áhččiid ja eadniid gosá – mii lei ovddidit sohkabeali seamma árvo politihkka ja lassána geavaheapmái riikkaide.
Uppsala universitehta historjjálaš bargeviessu 1600 – logus, mas gávdno anatomalaš teáhter ja čoakkáldagat. Lea čuovvolaš muitu diehtolašvuođa ja oahpahusa birra Ruoŧas, ja dál musea mii čatná akademiija ja almmolaš kultuvrra oktii.
Vuosttaš ollislaš organisašuvnnalaš rámbu Ruoŧas mii mearridii stáhta organisašuvnnaid ja earálágan hálddašeami. Dagai vuođđu ođđa áiggi hálddašupmái ja mearridii rievdadusa stáhta guovddážii.
Soahkásat mii lasihit riikkaidgaskasaš mearrásániid 1751:s ja sihke vuođu sápmelaččaid siirdin- ja boazodoalu vuoigatvuođaid riikkaid gaskkas. Lea álggobealde juridihkalaš dokumeanta árbevirolaš olbmuidevttolaš vuoigatvuođaid birra Davviriikkas.
Stuorra sátnegirji-prošeakta mii doalahii ruoŧagiella historjjá 1800 – logu rájes. Čájeha institusjonaála doaimma čoavddaheapmái ja giela rolla almmolaš guovllus.
1868:s almmuhuvvon lohkamus skuvlii: čoakkáldat mii doallá girjjálašvuođa, historjjá ja álbmogiehtagovvaid. Váikkuha bures buolvvaid lohkamaide ja álbmotkultuvrrii.
Parlamenta lossu mii ráhkaduvvui 1905:s ja lea demokrátalaš mearkkašupmi Ruoŧas. Arkitektuvra ja siskkobealat čájehit válddi juoheddama ja almmolaš eallima.
Álbmot–allaskuvla 1906:s, vuosttaš bargiidosáidu álbmot–oahpahusguovddáš. Oahpahii čálliid, lihttolašolbmuid ja politihkereid; čoahkká álbmot–oahpahusa mearriduvvon fámu.
Davásčuožžin-ski čuoigan 1922 rájes, mii váldá vuođđu Gustav Vasa muitui. Lea servodaga ávvudeapmi mii čatná árbi, riikkaidentitehta ja almmolaš mieldečállima oktii.
Parlamenta sárdni mas Per Albin Hansson čilge 'Álbmotruovttus' – welfare–riikka oaivemuš. Sáni šaddai vuosttaš mearkkašupmi politihkkas ja almmolaš eallimis 1900 – logus.
Radio-lossu mii álggahuvvui 1961 Stockholm:is, álbmot–rádio guovddáš. Lea funkcionalisttalaš arkitektuvra mearkkašupmi ja čájeha almmolaš media rolla demokratiijas.
